Poimintoja mediasta
Ahaa-teatteri: Amiraali, 2022 (dramatisointi, ohjaus ja musiikki)
4 / 5 tähteä
Lämminhenkinen esitys tekee erilaisuudesta juuri niin normaalia kuin sen pitääkin olla. Kerrankin naiseksi pukeutuva mies ei ole naurettava, vaan kaikkine kipuineenkin säkenöivän karismaattinen.
Isoista ja vaikeista aiheista huolimatta esityksen tunnelma onkin toiveikkaan lämmin. Nuorten ystävyydessä ja keskinäisessä hyväksynnässä on voimaa, joka saa uskomaan, että kaikki järjestyy — juuri tällaiset ihmissuhteet olisivat tosielämässäkin parasta lääkettä nuorten pahoinvointiin.
—— tärkein romaanin sanoma on siirtynyt näyttämölle paremmin kuin hyvin. Katsojalle on selvää, että jokainen tarinan nuorista ansaitsee loistaa omana itsenään. Tulkoon maailmasta enemmän heidän näköisensä!
- Kaisa Järvelä, Aamulehti 21.4.2022
Kulissi: Annie, 2021 (suomennos ja ohjaus)
Kulissin Annie on täysosuma
Ohjaaja Antti Viitamäellä on taito käsitellä suuria esiintyjäjoukkoja ja ripotella esitykseen kiehtovia detaljeja, joilla on huumoria korostava sävy. Kokonaisuus on vakuuttavassa paketissa, jossa niin yksittäiset roolit kuin ensemble-kohtauksetkin toimivat mainiosti. Viitamäen suomennos on tuore ja istuu esittäjiensä puheeseen vaivatta.
- Jorma Pollari, Keskisuomalainen 11.7.2021
Kanavateatteri: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja, 2016 (Ohjaus ja musiikki)
Missä olen? Kanavateatterin ensi-ilta on juuri päättynyt. Yleisön hengitys vapautuu salvoistaan pikku hiljaa. Yllätyksellinen elämys on totta. Tuomas Kyrön tekstiin perustuvasta Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja -näytelmästä avautuu maailma, mitä itse en ole aiemmissa mielensäpahoittajissa kohdannut. Antti Viitamäki taittaa Snoopi Sirénin dramatisoinnista koko illan täyteläisen esityksen. Hänen säveltämänsä musiikki soljuu kuin elämänvirta, syvin ja rauhallisin mutta silti päättäväisin aalloin.
- Jorma Pollari, Keskisuomalainen 14.2.2016
AdAstra-teatteri: Mitä onni on, 2015 (Dramatisointi, ohjaus ja musiikki)
Tänä vuonna [AdAstran] matkassa oli Petri Tammisen samannimisestä romaanista sovitettu "Mitä onni on". Ei kahta sanaa: se oli näkemistäni esityksistä aivan omaa luokkaansa. AdAstran esitys oli dramatisoinniltaan briljantti, ohjaukseltaan oivaltava ja kirsikkana kakun päälle herkullisesti näytelty tragikomedia, joka kirjailijalle ominaisen lakonisen huumorin lisäksi tarjosi myös riittoisasti ajattelemisen aihetta.
Viitamäen ohjaus oli ihailtavan kiinteä, tarkoilla ajoituksilla etenevä näytelmä, joka kaikesta rönsyilystään ja ajatelmien viskelystä huolimatta kertoi kokonaisen tarinan. Tähän eivät ammattiteatterit tällä metodilla aina tai useinkaan yllä.
- Rolf Bamberg, Demokraatti 4.2.2016 (Mikkelin Työväen Näyttämöpäiviä käsittelevä artikkeli)
Vauhdikkaita käänteitä ja tiukkaa verbaalista ilotulitusta ei tästä esityksestä puutu. Kun kirjailija elää pilvilinnaansa, virtaavat hupaisan pinnan alla syvät vedet. Oli nautinto katsoa näytelmää, jossa jokainen palikka loksahti koloonsa. Esitys noudatti ohjaajan valitsemaa tyylilajia, ja jokainen näyttämöllä ponnisti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
- Maija-Liisa Westman, Keskisuomalainen 20.9.2015
Kanavateatteri: Sukuvika, 2015 (Käsikirjoituksen suomalaistaminen ja ohjaus)
Farssille ominaista ovat esityksen ripeä tempo, ovien paiskonta, yllättävistä sisääntuloista selviytymiseksi keksityt valheet ja sen myötä pähkähullu juoni, hulvattomat tilanteet, riehakas ilme- ja elekieli ja koko ajan sekoittuva tapahtumien vyyhti. Kanavateatterin farssi on oppikirjamallinnos kaikesta tästä. Antti Viitamäen ohjaamassa esityksessä kaikki on kohdallaan: esitys kulkee kuin pendoliino vakaasti omaa rataansa mutta niin että katsoja pysyy hyvin mukana, vaikka vauhti on päätä huimaava.
- Jorma Pollari, Keskisuomalainen 16.11.2015
Tanssiteatteri Kramppi: Dracula, 2010 (Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikki)
On vaikea kuvitella todistavansa tätä jossain pienessä Säynätsalossa teollisuushallissa. Dracula jytisee ja jyrää täysiverisenä musikaalina, jossa kaikki osa-alueet osuvat täydellisesti nappiin.
Musikaalin takana on varsinainen ihmemies Antti Viitamäki, joka on kirjoittanut, säveltänyt ja ohjannut esityksen. Musiikki on täysin vertailukelpoista ja genreuskollista materiaalia. Siinä on Andrew Lloyd-Webberin Oopperan kummituksen jyheyttä ja hittiainesta sisältäviä balladeja sekä toisaalta Tim Burtonin luottosäveltäjän Danny Elfmanin fantasiaa. Ostaisin tämän soundtrackin koska hyvänsä. On harmi, jos musikaali ei jatka elämää tämän jälkeen.
- Jussi Tossavainen, Helsingin Sanomat 3.4.2010
